Alussa oli Grand Hotel Tammer
Nykyinen Sokos Hotel Tammer, entinen Grand Hotel Tammer rakennettiin vuonna 1929. Samana vuonna Tampereelle valmistuivat myös Hämeensilta sekä Pyynikin näkötorni. Kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelemasta pohjoismaista klassismia edustavasta Grand Hotel Tammerista tuli suunnitelmien mukaisesti kansainvälisen vertailun kestävä ja monipuolisesti palveleva hotelli.
Grand Hotel Tammerin ensimmäinen ravintoloitsija oli ulkomaillakin mainetta saavuttanut Alexander Adlivankin, joka sisusti ravintolan loistokkaasti. Huonekaluja, pöytähopeita ja astioita rahdattiin aina Ranskasta asti, osa niistä on käytössä vielä nykyisinkin. Myös henkilökunta oli tyylin ja tason mukaista: keittiömestari oli Japanista ja tarjoilijat Ruotsista, tarinan mukaan vain perunankuorijatyttö puhui suomea.
Sodan jaloissa ja menestyksen hehkussa
Pula-aika vaikutti vahvasti myös Grand Hotel Tammerin ravintolatoimintaan ja Adlivankinin yritys joutui vararikkoon 1931. Ravintolatoimintaa jatkoi Tampereen Teknillinen Seura.
Loistokkaammat ajat alkoivat kuitenkin heti kieltolain päätyttyä 1932. Suuret juhlat, kokoukset, siniveriset vieraat ja taiteilijat löysivät jälleen tiensä Grand Hotel Tammeriin ja juhlalliset menot saattoivat jatkua alkutaipaleen vaikeuksien jälkeen. Vaikka sodan aikana oli pulaa kaikesta, aina jostakin hankittiin vieraille tilkka aitoa kahvia tai perunaa. Rauhan tultua Tammerin ravintolatoiminta koki uuden nousun monien uudistusten myötä ja hotelliin perustettiin mm. yökerho sekä uusi, upea aulabaari.
Kuuluisia vieraita
Grand Hotel Tammer on värikkäiden vuosiensa aikana ehtinyt majoittaa ja kestitä lukuisia nimekkäitä vieraita. Marsalkka Mannerheim oli yksi vakioasiakkaista, joiden palveleminen oli henkilökunnalle kunnia-asia. Niinpä tämänkin arvostetun vieraan tavat tunnettiin hyvin. Piripintaan täytetty Marskin ryyppy tarjoiltiin aina marsalkalle alkupalojen kanssa ja hänen viinileilinsä täyttäminen oli hovimestari Grobowskyn luottamustehtävä, jota hän saapui suorittamaan vaikka keskellä yötä. Mannerheimille oli tietyssä vaiheessa aina varattuna sviitti numero 411 (nykyisin 341).
Muutoksia matkan varrella
Vuonna 1976 Tampereen Teknillinen Seura väsyi liiketoiminnan pyörittämiseen kiristyneessä kilpailutilanteessa ja Tammeria alkoi vetää Osuuskauppa Tuotanto, nykyiseltä nimeltään Pirkanmaan Osuuskauppa. Vuonna 1995 Tammer siirtyi Sokotel Oy:n omistukseen ja hotellin nimi muuttui Sokos Hotel Tammeriksi.
Vuonna 2008 aloitettiin mittavat koko rakennusta koskevat kunnostus- ja uudistustyöt. Sokos Hotel Tammer kunnostettiin huolella perinteitä ja alkuperäistä mannermaista tyyliä vaalien Museoviraston valvonnan alla, mm. ilmeeltään raikastettu loistokas suuri ruokasali on säilytetty lähes ennallaan. Toivon mukaan nykyiset uudistukset miellyttävät myös legendan mukaan käytävillä nähtyä haamua, talon ensimmäistä hovimestaria, pietarilaista Alexander Grobowskya.
Nautinnollinen ruokailu asiaankuuluvine ruokajuomineen sekä herkullisella ruoalla valloittaminen ovat syvällä tammerilaisessa ravintola- ja ruokakulttuurissa. Uudistuksen myötä Sokos Hotel Tammerin yhteyteen avattu ravintola Vihtorin kirjasto on luontevaa jatkoa Grand Hotel Tammerin ravintolatoiminnan pitkälle ja monivivahteiselle historialle, jossa hyvällä ruoalla ja tunnelmalla on aina ollut merkittävä rooli.
Vihtorin kirjasto - baari, bistro, nimi, sielu ja henki
Bar & Bistro Vihtorin kirjasto on saanut nimensä hotellin historiasta, asiakkaiden ja henkilökunnan lämmöllä muistamasta herrasta nimeltään Vihtori Heinonen. Vihtori Heinonen toimi vuosikymmeniä Grand Hotel Tammerissa mm. portierina ja vahtimestarina kokien niin pula-ajan vaikeudet, sodan julmuuden kuin suuren loistonkin. Vihtori Heinonen oli todistamassa monia hotellissa ja sen ulkopuolellakin tapahtuneita jännittäviä hetkiä. Kun Tampereen piispa Jaakko Gummerus siunattiin haudan lepoon Tampereen tuomiokirkossa vuonna 1933, toimi Vihtori Heinonen pyynnöstä Mannerheimin seppeleen kantajana. Juuri sotamarsalkaksi nimitetty Mannerheim antoi Heinoselle palkaksi kymmenen markkaa.
Menneisyyden arvostaminen ja vilpitön palveluhenkisyys yhdistävät nykyisen Vihtorin kirjaston ravintolatoiminnan luontevalla tavalla menneeseen aikaan ja sen luomaan taustaan.
Uutta ravintolaa suunniteltaessa tavoitteena oli tunnelmaltaan lämmin baari ja bistro sekä rento ja viihtyisä kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Sisustusarkkitehti Pirkko-Liisa Topeliuksen suunnitteleman Vihtorin kirjaston miljöö huokuukin sohvineen, nojatuoleineen ja kirjahyllyineen sekä kodikasta lämpöä että kansainvälisiä bistroperinteitä. Vihtorin kirjastosta tuli tavoitteiden mukainen unelmien olohuone, jossa on mukava viettää aikaa oluita ja viinejä maistellen sekä konstailemattoman kotoisesta ruoasta ja hyvästä seurasta nautiskellen. Leppoisaa tunnelmaa ja viihtymistä tukevat lukuisat lehdet ja kirjat sekä rentouttava taustamusiikki.
Vaikka Vihtorin kirjasto on Tammerin pitkään historiaan peilattuna vasta matkansa alussa, tavoittelee se pilke silmäkulmassa hyvää tunnelmaa, oikeaa elämää ja siihen kuuluvia aitoja ihmisiä. Vihtorin kirjasto haluaa rikastuttaa asiakkaidensa arkea, järjestää miellyttävät puitteet lukuisille kohtaamisille sekä elämän pienille ja suurille hetkille. Ihmisiä yhteen kokoavat tapahtumat ovat myös lähellä Vihtorin kirjaston sympaattista ja huumorintajuista sydäntä.
